lauantai 25. joulukuuta 2010

Hyvää joulua!



Viime ajat on painanut toi työttömyys niin pahasti päälle että ei ole edes kerinnyt kirjoittelemaan. Pahoittelut siitä. Elokuvien maailmassa on tullut vietettyä aikaa ja enimmäkseen suomalaisten patkien. Sen jälkeen kun fin-tv avautui meikälle se on ollut kovassa käytössä. Lisäksi on tullut naapurin timpan yllyttämänä kateltua noita ameriikan lahjoja maailmalle, eli laatukomediaa. Amerikan pie 6 jossa kääpiöt näyttelevät isoa osaa on mainitsemisen arvoinen erikseen.

TP satapata

maanantai 29. marraskuuta 2010

Robin Hood (2010)


Nyt kun on katottu uuden polven A-teamit ja perkele sekään ei riitä, vaan TV:seen on tullut kummittelemaan uusi Michael ässä, joka tissiposkeudellaan ja munakarva tukan puutteellaan viimeistään kruunaa väitteen että vanhassa vara parempi. Toista oli Robin Hood vuodelta 2010. Se oli oikeesti ihan chekaamisen arvoinen pätkä. Siinä ei sukkahousuissa pompittu eikä hinailtu sherwoodin metsässä iloisina veikkoina. (iloinen sana oli englannin kieleen käännettynä kuvattuun aikaan gay)

Stoori kertoi ajasta ennen Robin Hoodin lainsuojattomaksi julistamista. Tai kuvitteellinen tarina. Työttömät ei usko joulupukkiin, eikä DTM:n ulkopuolella hilluviin Robin Hoodeihin.

TP 9

perjantai 26. marraskuuta 2010

Repo Men

Heissulivei,

ei olekkaan hetkeen tullut näpyteltyä tänne blogiimme, syynä laiskuus, mikäs muu. Työttömyys passivoi, passivoituminen vituttaa ja vitutus, noh, tiedättehän - saa suun napsumaan.

blogausintoni sain takaisin ainakin hetkellisesti, kun kattelin eilen niin paskan pätkän, että en ole vuosiin nähnyt! se on siis nähtävä! Pärkän nimi on Repo Men, ja kertoo maailmasta jota hallitsee sisäelinfirma, joka myy piuhalle kalliita sisäelimiä ja perii ne sitte takasi jos maksut on myöhässä. Pääosaa esittävä jäbä (joka on muuten saletisti next jason stantham tai vastaava) työskentee local lindorffilla ja hakee maksamattomien takii jengilt elimet bäkkiin, vastanäyttelijänä on se ärsyttävä ylinäyttelijä blak man joka on tuttu mm shieldistä.

niin paska leffa et se on vaan nähtävä.


TP 7

perjantai 19. marraskuuta 2010

A-team


Vanhalle A-team diggarille leffa on aika kova pala vaikka vanhoja A-team perinteitä onkin yritetty kunnioittaa. Kyllä leffalla varsinkin musiikin ja vanhan mustan pakun takia sai fiilikset päälle ja tuli pakon omainen tarve yrittää metskata jostain vanhat sarjat käsiin. Kuitenkin ihan katottava pätkä muutavaa äsrsyttävää yksityiskohtaa lukuun ottamatta, kuten Baracuksen, eli MR T:n korvaaminen jollain tissiposkella.

TP 8

torstai 11. marraskuuta 2010

Cop Out


Brucella ei ollut tän leffan alussa kanuunaa, silti se oli ihan siedettävä henkilöhahmo tässäkin pätkässä. Kyseessä perus jenkkimätinäkomedia, niga ja whitey, milk n choclate jne. Huomasin jopa nauravani ääneen tän pätkän aikana, jota en yleensä tee. Unta ei kyl tullu (klo puol kuus)

TP 7

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

From Paris with love


Huikeasta ja överistä toiminnasta vastaa tällä kertaa lauantai-illan tanssahtelija John "mothafucking" Travolta. Tajutonta räiskintää ja jeijolla leikkimistä alusta loppuun. Suosittelen kaikille amputulee diggareille.

tp 8

torstai 14. lokakuuta 2010

makarooni-perunamuusi


Tänään ylitettiin jo köyhyysraja selkeästi. Joutu vähän soveltelemaan kun kaapissa ei ollu kun makaroonia, siis pelkät. Laitoin veden kiehumaan ja heitin keittoveteen lihaliemikuution, valkosipulimaustetta ja jotain naapurin Timpan hippiäisinkkarimaustetta. seuraavaks lisäsin ne makaroonit sinne jolloin sain kuningasidean. Kun makaroonit on keittynyt jätän maustelientä vähän pohjalle ja heitän sekaan perunamuusijauhoa. Huh huh mikä kombo. Ei edes kamalan pahaa.

TP 9

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

unskin lordinaamari


Pari viikkoo sitten tääl böndel kävi "rauhottumassa" toverini Nappari. Toki tälle Myllypuron Sheriffin virkaa hoitavalle raskaan työn raatajalle piti vääntää kunnon pöperöt, se meinaa osaa arvostaa vaivalla laitettua hyvää ruokaa. Napparin Penthousen aamuun kääntyvillä töllöntapitussessioissa on ollu tapan vetää napparin veivaamaa känkkyy, joten päätin näyttää omat paitsaskilssini ja veivasin pizzaa. 

Aluks vähän pizzafilosofiaa, kaiken a ja ö on pizzan pyhä kolminaisuus: Pohja, Tomaattikastike ja Juusto (PTJ). Nämä kolme hommaa kun hoitaa hyvin, ni ei voi mennä pahasti mönkään.. ei niil täytteil niin  välii ees, tai ei niitä ees oikeestaa tarvi, jos on kolme perusasiaa hallussa.

Pohja: http://www.wanhakauppahalli.com/reseptit/pikkusuolaista/PIZZAPOHJA.htm käytin muistaakseni tota ohjetta, ihan perusjuttu, ens kerral koklaan sellast joka on 48h muhimas jääskäris enne veivausta.

Tomaattikastike:
1 purkki paseerattuu luomutomaattii
puska basilikaa
parmesaania (ei sitä vitun valmisjauhetta, se EI OLE parmesaania, vaan jotain epämäärästä paskaa)
valkosipulii huolel
oliiviöljyy
vähä hunajaa
mustapippurii
löräys valkkaria
vitusti aikaa

Ainesosat sekasin kattilaan sekottele ja anna kuplii monta tuntii ykkösellä, muuten tulee huoltsigaa ja paskaa, jota emme kehtaa napparille tarjoilla.

Sit yks juttu on kans ihan ehdoton, meinaan pizzakivi, sellanen jostain kermasavesta tms duunattu stemu joka laitetaan kylmään uuniin ja lämmitetään uuni 250 asteiseks, ja lyödää lätty kivelle. muuttaa uunis ei es kovin huoltsigaks kiviuuniks..

Täytteen täs pitsas oli chorizoo, salamii, auraa, kuivaporoo, punasipulii, ja mozzarella-emmentaal  raastetta, ja juustohan pizzassa laitetaan suoraan tomaattikastikkeen päälle, ja sit vast loput meiningit...

nautitaan punkun ja tuoreen rukolan kera, vittu et oli hyvää

TP 8

The last legion

Toinen kohta eläkkeelle jäävän isäni hyllystä löytynyt elokuva, jonka itse ikävä kyllä menin kaivamaan. Voi vittu tän leffan nimi vois OIKEESTI olla The last pedofile. Tai pikemminki The Last Victom.

Koko maailman semiläskit partanaamat jahtaa 12-vuotiasta pikkupoikaa kun leijonatb viimeistä lihakimpaletta, kuivalla savannilla. Poika ei edes itse tajua että mistä on kyse. Jos jotain kiinnostaa lisää niin katsokaa ihmeessä. En syytä perverssiksi. Katsoinhan minäkin (laatuaikaa faijan kanssa osa 2)

Pari leffan repliikkiä: Parrakas läski "I want that boy" johon toinen parrakas läski "I want man"

TP 5 (ei sovi nukahtamiseen koska saattaa aiheuttaa unettomia öitä)

Ajatar



Olin faijan kanssa mökillä jonka elokuvamaku on -jos mahdollista- vielä paskempi kun omani. Siis ei tarvita mitään isyystestejä kun katsoo faadan DVD/VHS hyllyä.

Tavallista innokkaampana siittäjäni repii jostain hyllyn perukoilta leffan, Avatar ja ehdottaa vilpittömän näköisenä että, nyt vietetään poika laatuaikaa ja katsotaan kunnon elokuva ja alkaa jo miltei änkemään sitä sinne DVD:n pesään. Ensimmäinen reaktioni on -ei vitussa, en oo kattomassa mitään tollasta paskaa- vihaan muutenkin puolianimoituja leffoja kun niitä ei osata vielä tehdä niin aidon näköisiksi, ja epäilin jotain xenan, (joka ei missään nimessä ole huono) tapaisia huoltsiga-animointeja. Pienen houkuttelun jälkeen suostuin kuitenkin aloittamaan leffan katselun tosi epäilevänä ja vielä hieman vastahakoisena, onhan mökillämme (tekstarilla lämpiävän saunan lisäksi) tajuton dolby 5.1 systeemi.

Alussa tuli suuri yllätys "eiks tää ookkaan piirretty" ihmettelin koska olin saanut semmosen kuvan. Jo kymmenen minuutin kohdalla alkoi kuitenkin sitä paskasti väsättyä 3d animoitua ukkelia välkkymään ruudulla. Ihme kyllä siihen alkoi tottua alle tunnin kohdalla eikä siihen niin pahasti enää kiinnittänyt huomiota.

Elokuva kertoo vieraalle, maan kaltaiselle, valmiiksi asutetulle planeetalle asettautuneiden ihmisten yrityksestä vallata sitä ja saada kaikki rikkaudet, vailla rakkautta, itselleen. Sama tarina siis joka on toistunut aina ihmiskunnan historian aikana telluksella, vai mikä taunus planeettamme nimi nyt onkaan.

Planeetan kasvillisuus ja muut kummastuttavat hörhellykset ovat kuin UV-väreillä koristeltuja dekoraatioita jotka loistavat laittomasti metsissä. Myös Pandoran (planeetan nimi) hännäkkäät kissamaiset "humanoidit" näyttävät suoraan psykedeelisen-transekansan hipeiltä jotka rastapäissään tanssahtelevat musiikin (ei tosin adieemuksen ja afrikkarumpujen) tahdissa. Olen miltei varma että monen naaman olen tuolla metsissä nähnyt tamppaavan ja halaavan viatonta puuta, alan bileissä.


Aloin leikitellä ajatuksella että leffa olisi kuvattu näin, koska juoni ja oikeastaan kuvauskin on aikalailla yksi yhteen tämän kanssa:

Poliisi hyökkää konemetsään yllättäen, tukikohdasta joka heille on jo pystytetty aikoja sitten ja koittaa lopettaa bileet tuhoamalla vaivalla rakennetut päädekot. Nykyhipit koittavat kaikin keinoin estää poliiseja tekemästä tämän ja puollustaa henkensä kaupalla dekoja käyttämällä aseinaan käpyjä ja havunneulasia.



Enempää en juonesta paljasta jos joku oikeasti haluaa tämän katsoa niin jää sitten jännitteltävää miten tässä sodassa käy..viisaimmat sen varmaan jo arvaavat ja nurinkurinmaassa elävät vielä oikein.

TP 6 ihan katsottava ja ok (sillai titanic tavalla)

Katkolle

Ei saatana! Heltsinkkiläistoverini nirppis-oskari tuli kylään viikonlopunviettoon, kaljotteluksan se meni tietenkin. Noh tänään heräilin jo joskus ennen kukonlaulua kauhiaan oloon ja kun noin 4h voivottelun jälkeen sain siirrettyä ruhoni sängystä sohvalle ja näpäytettyä telkkarin päälle, mitä helvettiä silmät näkevätkään?


KATKOLLE 





Perjantaisin alkaen 8.10. klo 21.00 


"Yhdeksän eri-ikäistä suomalaista hakeutuu kolmen viikon mittaiseen päihdekuntoutukseen yksityiselle klinikalle." 


Eli vähän niinku big brother, mut ihmisil on iha oikeita ongelmia, ninon pilinpienuusongelmien sijaan. Mielenkiintoista, ja aika vitun sairasta? Mut joo vähemmä tää ahdisti ku BB, huomion arvoista myös tosiaan tää ohjelman uusinta-aika, sunnuntaisin päiväsaikaan, bueno!


Jaksot voi toki yyviä myös netistä: http://areena.yle.fi/video/1345164




TP, sebastian puol

tiistai 5. lokakuuta 2010

Predators


B-luokan äksönleffamaratooni jatkuu, tällä kertaa legendapätkän jatko-osalla. Rastapäinen hirviö on ruma kuin hibanozzi, ja äkäinen kuin meikän emäntä aamusin.

Juoni on simppeli, joukko ammattitappajia eri puolilta maapalloa tiputetaan jonnekki planeetalle predatorien metsästettäväksi, rätinää rutinaa ja tiukkoja paikkoja piisaa.. arskaa kyllä tulee ikävä, vituttavia näyttelijöitä tässä kuten se iso musta mies matrixista jonka kersa teki jotain pornoa taannoin, lisäksi 70's shown eric, hyi yök. 

TP 6
kyllä tän kattoo, mitään päätä eikä häntää täs ei kyl ollu

perjantai 1. lokakuuta 2010

MACHETTE!


Tänä vuonna on tullu b-luokka henkiset äxönleffat takasin muotiin. Syltty teki komean paluun ihan sairaan näyttelijäkaartin kanssa leffassa exbendables (vai miten vitussa se nyt kirjotettiinkaan). ja roberto teki aivan hemmetin tiukan mexicaanoäksönpläjäyksen nimeltä MACHETE! näin joskus puol vuotta sitten trailerin, ja olin heti myyty, tää on nähtävä!

Noh, juonellahan ei oo ees mitään väliä tälläsis leffoissa mis ketsuppi lentää ja irtoraajoja on tasan yhtä paljon ku ei-irtoraajoja, joten ei siitä sen enempää. Sanottakoon että pahiksena on kukas muu kuin Steven Seagal (tuttu seksiorjista) ja meininki on ekasta sekunnista vikaan sekuntiin hemmetin tiukkaa, machoilua, mäiskettä, mätinää, muljutusta ja meininkiä piisaa.

Sen verran väsytelly kyllä tässä viimeaikoina et jouduin kattoo tän neljässä osassa, kun simahin aina kesken, pistetään enemmin viikonlopun (vittu siitähän on jo viiikko!) piikkiin ku tylsän elokuvan, sillä sitä tämä ei todellakaan ole.

Robert Rodrigues helvetin kova jätkä, Danny Trejo vielä vitusti kovempi. 

TP 10 !

tiistai 28. syyskuuta 2010

Koo ukko


Menin taas tohon läheiseen koo-kauppaan iltaostoksille viikonloppuna kertyneillä pulloilla, kun mieli alkoi haluamaan Ben & Jerry jäätelöä (erittäin kallista ja gay:tä.oonkohan mä raskaana?). Siellä koo-kaupassa on sellanen aivan perkeleellinen ansa, kun semmonen vitun sutkauttelija pukinpartaperkele kuu-ukko velikulta. Aina samat lainit "ja näillä pärjää" "onko plussakorttia. Tulee toimeen ilmankin" Mikäköhän vitun tarve on esittää jokapäivä kuukauden työntekijää ja asettaa päivän puuhasteluista väsyneet ihmiset kiusalliseen tilanteeseen typerillä ja toistuvasti samoilla sutkautuksilla? minkä vitun vantaan venla-patsaan kaveri luulee saavansa olemalla nuori kummeli-äijä, martinlaakson kolmen koon marketissa. Tampereella tuon ymmärtäisi.

Itseäni saan kyllä tästä osittain syyttääv kun luulin että nyt lykästi ja menin lyhyimpään jonoon. Tietenkin jono oli lyhyin koska KUKAAN joka on joutunut tämän huumorin kohteeksi ei siihen jonoon tietoisesti toistamiseen mene.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Simpan versio

Innostuin niin tuosta uunon ruokavinkistä että päätin itsekkin lähteä samaan. Tosin meikän versio oli vähän varioitu ja karsittu. Veistin kaupasta parsakaalia ja täytettyjä HK:n lihapullia. Siinähän se sitten olikin. Parsakaaleja en jaksanut höyrystää kun en löytänyt kattilaan kantta vaan kiehutin ne ihan kunnolla vedessä. Lihapulliin sen sijaan satsasin ja paistoin en oikein paistinpannulla. Maistui siihen nähden oikein maukkaalle että maanantain aloitin kylmällä kalkkunalla.

Halpaa ja hyvää...




tp 9

Reippailuruokaa

Naapurin Timppa tuli tänne landelle kyläilemään tossa eilisaamusta ja ollaan eletty terveellistä maalaiselämää tatituksen ja reippailun parissa. Terveeliseen maalaiselämän tietenkin sisältyy tietenkin myös terveellinen ruoka, jota loihdin tänään meille emäntäni reseptin perusteella hieman tuunaten. Ruoasta tuli halvalla niin hyvää, että olisi rikos olla jakamatta tätä teidän kanssanne, rakkaat blogiriippuvaiset.

Paistettua tofua, tartarkastiketta ja höyrystettyä parsakaalia porkkana-auringonkukansiemen-salaatti-pedillä. 

Tarvitset:
Paketin maustamatonta tofua
Nipun parsakaalia
Soijakastiketta
Voita

Petiin:
Pari porkkanaa
Auringonkukansiemeniä
Vähän lehtisalaattia
Oliiviöljyä

Tartarkastikkeeseen:
Majoneesia
Kurkkusalaattia
Random yrttejä
Valkosipulia
Sitruunamehua

Aluksi valmistetaan tartarkastike, jotta se saa hieman vetääntyä ja maustua ennen tarjoilua. Olen monesti yrittänyt valmistaa tartarin joka ois yhtä hyvää kuin koulussa tarjottiin kalapuikkojen kyljessä. Tämä oli vielä parempaa.

Puolet majoneesia, puolet kurkkusalaattia, itse käytin svenssoneista ostettua BostonKurkaa, mutta varmaan mikä vaan, paitsi sinappinen kurkkusalaatti käy vallan mainosti. sekoita huolella, lisää valkosipulimurskaa pari kynttä, yrttejä (ruohosiplaa ja persiljaa) ja pieni löräys soijakastiketta ja sitruunamehua. Vatkaa huolella, siirrä jääkaappiin maustumaan.

Sitten peti, paahda auringonkukansiemeniä kuumalla pannulla sellaisenaan kunnes ne on kullan ruskeita. Siirrä johonkin syvään astiaan ja lisää paahtamisen ohella raastamasi porkkanat ja silputut salaatinlehdet, lisää löräys oliiviöljyä ja sekoita.

Tofun paistoin reippaassa voissa tumman ruskeiksi molemmilta puolita (n 10min per puoli) ja lisäsin lopuksi löräyksen soijakastiketta pannulle.

Parsakaaleja höyrytin n 5min ja tarjoiltaessa lisäsin niiden päälle pikkiriikkisen voisulaa, se on ihan must parsakaalin kera, ystäväni Nirppis-Oskari sano että sitruunamehu on jees kombottaa parsakaalin kanssa, tiedä häntä.




"Extraordinaly oudstanding, no bullshit - pure bliss" -Naapurin Timppa

TP 9+

torstai 9. syyskuuta 2010

Tatitus


Tänään kerättiin poikaporukka ja lähettiin metsään tattireissulle. Siis poimimaan herkkutatteja eli tatittamaan. Seurassamme oli ornitologi, joka opiskelee myös biologiaa, eli homma oli sen verran "hallussa" ettei koriin lähde mitään myrkyllistä tai pahaa. Hetken pyörittyämme metsässä kun kun puolukat pannussa alkoi sientä löytymään. Valioyksilöitä ja vielä laatua herkkutatti. Näistä könsikkäistä italian herkku´perseet maksavat maltaita.

Halpaako? ei, vaan ilmaista.

Valmistukseen ei joudu paljoakaan päätä rasittaa tai maustehyllyä raotella. Voissa paistelee sipulia, heittelee tatit sekaan, suolaa ja kermaa. Siinä on sienikastike.
Perunat ja kerman joutui ostamaan.

TP 10

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Salaatti!?

Tein tänään elämäni ensimmäistä kertaa salaattia. Siis pelkästään itselleni. Joskus saattanut pilkkoa jollain mökkireissulla pakkosaldee mutta nyt ihan vain itellein.

Oikeastaan kaikki alkoi siitä kun puhuimme ystäväni kanssa skypessä vanhoista sörkan laitapuolen heeboista ja siinä vilahti sitten kaveri jota kutsuttiin kalapuikko-Janiksi. Taisi olla amisviiksiensä takia. Kuitenkin alkoi mieli tehdä kalapuikkoja kun ne on halpoja, hyviä ja helppo vamistaakkin.

Kaupassa kuitenkin unohdin mielitekoni ja selaillessani katseella viitisen minuuttia porsashyllyä, totesin että kanaa. Ongelmakohdaksi muodostui ainoastaan se että pienin pakkaus kanan rintafileitä on puoli kiloa. Itselläni ei ole tapana säästellä valmistamiani ruokia huomiseksi, saatikka sitten pakastaa. Ei meillä ole edes pakastinta, mutta se ei muuta asiaa miksikään. Pakko oli heittää sitten sellainen megajättipakkaus ostoskoriin ja miettiä mitä sen kanssa.

Koska olin päättänyt vetää koko puolikiloa kerralla mikään riisi ei tuisi kuuloonkaan ja mieleeni juolahti muisto toissa viikolta kun tukholmassa söimme kuorastun naudan sisäfileen kera salaattia. Hetken mielijohteesta heittelin koriin kurkun, tomaattia, paprikan, feta-valkosipuli-oliivi paketin ja avokaadon. OStin myös elämäni ensimmäisen avokaadon.

Tiesin että avokaado tulisi kuoria, koska enhän minä ole mikään tauno. 15 vaille merkantti ja kymppiluokan paras hemoklobiini. Eräs ystäväni kerran söi kiivin kuorineen koska kukaan ei ollut kertonut että se pitää kuoria. Siihen kaveri sitten pokkana tokaisi jotta "onhan se vähän karvanen, mutta ei sitä huomaa kun se on sisältä niin mehukas". Mutta sen verran olisi itseni ravinto-oppia pitänyt enemmän päntätä että olisin tiennyt ettei avokaado halkea ihan noin vaan. Sisällä oli jotain kovaa. joku kiven tapainen. Veistelin siitä sitte slaisseja kuin partioleirillä tikkua konsanaan.

Halpaa ei salaatin teko ole mutta terveys ennen kaikkea..eiks näin?

maanantai 6. syyskuuta 2010

Karate kid 2010

Karate kid oli 80-luvulla itselleni vakava asia eikä sen asian kanssa heitetty huulta. Faijan vanhat keilapaidat päällä ja otsarätit hufvudissa treenattiin kurkipotkuja samassa talossa asuvan varrtizeibanin kanssa (taisi olla jopa puolikas).

Pelotti lähteä edes katsomaan uutta versiota kyseisestä pyhästä elokuvasta. Odotukset ei olleet kovinkann korkeat tietenkään, eikä mitään elämää suurempaa raivokohtausta tuunattu nössöversio saanut aikaan. Osittain senkin takia että leffan suosittelijan toimi kämppikseni joka miltei pakotti minut ostamaan desperite housewifen ensimmäinen tuotanto kauden DVD-boksin.

Olisin tavallaan hyväksynyt kaiken tämän uudelleenmuokkauksen jos alkuperäistä olisi esim. parodioitu enemmän. Nyt jäi sellainen maku että MIKSI?
Kurkipotkukin oli tuunattu luonnottomaksi supervoltiksi.

Suurin miinus oli ettei selkäpiitä kylmille väreille räpsäyttävää "JUMA BEST, WOO OU" biisiä kuultu loppukohtauksessa ja se jäi todella mitäänsanomattoman miedoksi. En näyttäisi tätä versiota omille lapsilleni, jos minulla sellaisia olisi. Kyllä vanhassa vara parempi.

TP 7

torstai 2. syyskuuta 2010

Jep jep

Viimetingan vinkuintiaanina käväsin sitten vasta tänään, patonkilaan lähtöpäivänä työkkärissä, ja hyvinhän se meni. Olin helvetin yli-kohtelias ja mukava jätkä, pariin kuukauteen ei tartte käydä. Tulityölupakoulutukseen kuitenkin jouduin, onneksi se on vaan yhen päivän mittanen... Jostain atk-kurssista se mimmi myös höpis, luulis et näistä pullonpohjista ja tästä ruumiinrakeenteesta näkee että on atk-hommat hallussa...


U-U

tiistai 31. elokuuta 2010

Arkiruutineja


Työttömänäkin on tärkeää, että arjessa on rutiineja. En kyllä tiedä miksi, mutta hommat tuntuu luistavan paremmin, kun on jotain rutiineja. Jotku rutiinit ovat pieniä merkitykseltään (hampaidenpesu) ja jotku taas helvetin tärkeitä (salkkarit). 

Salkkarit palasivat ruutuun eilen, siinäpä hyvä rutiini. Jännät paikat Ismolla, mitenhän käy? 

Kiitos 19:30-20:00

TP 10+

maanantai 30. elokuuta 2010

ruottis,mariestaadis,telefonplanis...








Koska uuno paukki iskänsä kanssa tannilaan, itse rynnin länsinaapurin puolelle sveedenpetterien luokse. Tarkotus oli mennä leikkimään kummitytön kanssa ja moikkaamaan sen isäpaappaa hoicc-aria, mutta kuinkas ollakkaan päädyttiin aika ihmeellisiin miljöisiin. Håipparssönin ruotsalaiset ja ruotsissa asuvat suomalaiset ystävät oli buukattu peinttauskeikalle mariestadiin (n.300 km stogiksesta). Me puskettiin sitten vapaamatkustajina mukaan. Paikka oli tehdas joka oli saanut purkutuomion ja ruotsalainen naisgraffiti-taiteilija (veri nais gööl) hakenut apurahan isoon projektiin jossa maalataan tehda sisältä ja ulkoa tuiki tukkoon. Itse lupasin itselleni etten kajoa kannuihin puutteellisten maalaustaitojeni takia mutta paskat siitä lupauksesta osasin pitöö kiinni. Kun on varastollinen ilmaisia kanistereita joita sai vapaasti käyttää ei se vaan onnistunut. Kaiken tämän ilmaisen ja hyvän lisäksi bissetkin oli kaupungin sponssaamia. Lisää projektista voi katsoa täältä : http://www.tv4play.se/nyheter/lokala_nyheter/skaraborg?videoId=1.1740584


Tultuamme takaisin stogikseen oli aika lähteä katsomaan ruotsalaista metsäbile kulttuuria. Se oli positiivisesti todella yllättävää. Ja vain 5 kilometriä telefonpaanista jossa asuttiin. Lukuisista identtisisesti Stig Doggin näköisistä paksusankaisista hipstereistä huolimatta meno oli todella aitoa ja päräyttävää. Suomessa totuttujen UV-helvettien sijasta metsä oli kauniisti valaistu tavallisin lampuin joka toi luontoa kivasti esiin. Musiikki oli myös monipuolista laidasta laitaan meininkiä, akustisesta punkista, etnoräppiin ja dubista tetraaliseen nainen ja kitara, folkkiin.

Olut eli ööli maksoi vaivaiset 2 euroa A-tölkki joka oli sopuhinta työttömälle. Iso käsi länsinaapurille, vaikka ei tämä tarkoita että antaisin silti Mats Sundinille tekojaan anteeksi.

Paikalle saapuminen tapahtui halpalentoyhtiöllä Norwegen joka myy älyttömän edullisia matkoja sveduun.

TP: fan ej mennyt juuri lainkaan mabukkia ja paksusankaisia rillejä ja långboardia katsellessa sekä amitsuviiksiä kasvatellessa sanoisin 9

Viros, Eestis, Tallinnas on hommat hallinnas.

Tere! Tuli kävästyä Etelä-Espoossa, eli Tannilassa. Aamulla lähtö, yö hotlas ja illalla takas. Helppoa ku mikä, ja aika halpaakin.

Reissulla oli kaks tarkotusta, saattaa emäntä vaihto-oppilaaks, ja huollattaa isipapan pösö merkkihuollossa. Se on muuten helvetin halpa ja hyvä homma se, että autot voi vaivatta huollattaa Tannilassa. Koko hoidon hinnaks tuli reipas 500e, ja ne perushuollon lisäks vaihto osiakin aika paljon, kotimaassa pelkkä huolto ois ollu 599e. Kaikki sujui selvällä suomen kielellä asioiden ja korjaustöistä/vioista soiteltiin selvällä suomen kielellä. Halpaa ja Hyvää(tm). Isäukko laski et ainaki puolet säästi ku käytti tannilas, lisäks sai pämpätä poikansa ja miniänsä kanssa ilman kotopuolen vaimo ja lapset -taakkaa, hauskaa oli.

Tuli testattuu olde hansa ekaa kertaa. Vaikka tallinnassa onkin tullut ravattua jo vuosikymmen, ei silti oo ikinä tuolla käynyt, vaikka olisi kannattanut. Safka oli helvetin hyvää, keskiaikakeittiö rules. Vähän mausteita, mutta erittäin paljon makua, ja niinhän sen pitääkin olla. Yleensä runsas maustaminenhan kertoo vain paskoista mauttomista/pilaantuneista raaka-ainesta, tai siitä se on kai lähtösin, kai?

faijan valinta: marjasurvos, lanttua, savustettua hapankaalia, riistanakkeja, piparjuurismetanaa ja sipulimallashilloke


emännän mätöt: pupujussi, piparjuurismetanaa, spelttiä jne.

Uunon jutut: olutkastiketta, savustettuu hapankaalii, mun pään kokonen pala uunitettua potkaa. spelttiä, lanttua, marjasurvosta, piparjuurismetanaa

Jep, helvetin hyvää oli. lisäks paikan hunajaolut saa 10 pistettä ja pupujussimerkin, talon kahvikin oli helvetin jees, vältyin välikuolemalta ja pärähin hyvään jurriin siitä. 

Tannilan TP: 8- (enemmä hyvää ku halpaa nykyää)

Reissusta seurasi pienehkö darra, joten perinteisen haavojen nuoleskelun sijaan päätin kaataa suolaa niihin ja katoin leffan nimeltä:
 Salt.


Kyseinen leffa rikkoi mun henkilökohtaiset nukahduksia/leffa -enkat. VIIS! taattua goisauslaatua, suosittelen unileffana. Ankelika Jolie on salanen agentti joka ottaa yhteen tryssien kaa, vai ottaako? en tiedä. 

TP 6+

son moro, uuno.




sunnuntai 22. elokuuta 2010

sukukokous



En tiedä miten tämä juttu liittyy halpaan tai hyväänkään, mutta kerronpa kuitenkin. Olin nimittäin lauantaina Jämsänkoskella sukukokouksessa. Näistä tilaisuuksista olen feidannut nätisti viimeiset 15 vuotta, mutta nyt lupauduin lähtemään katsastamaan miten on taas porsittu. Ja olihan sitä. Kaikilla oli joko tuloillaan tai syntynyt yksi, tai useampi, katras lapsia. Serkkuni esikoinenkin oli jo 18 vuotias aikuinen plikka. Kyllä siinä vähän tunsi olonsa taas kuhnuriksi kun ei itsellä ollut mitään esiteltävää. Ei edes autoa, mistä puhua. Säästä voi aina puhua (niinkuin napparilla on tapana sanoa) mutta siihen se sitten hyvin pitkälle jääkin.

TP 4

lauantai 21. elokuuta 2010

Command Performance

Taas pitää blogata leffasta, jonka näin jo aikaa sitten. Dolph on helvetin kova jätkä, edelleenkin. Jostain syystä vissiin tekee leffansa venäjällä nykyään, liekö tehdään suorilta kaksikieliseksi venäjän ja usa:n markkinoille, saisivat tehdä myös suomi-versiot, koska kaksi maailman kovinta dolph-fania asuu kuitenki suomessa (nappari ja minä).

Dolph on leffassa vanha kunnon rock-konkari, jonka instrumentti on rummut. Hän kärsii huumeongelmasta, ja polttelee aina välillä tulitikun kokoisia marisätkiä, ja hokee "i gotta quit this shit" samalla kun ottaa poskareita. Ajauduttuaan alamaailman kanssa ongelmiin, actionia piisaa ja tiukat rock-esiintymiset on myös hyviä.


TP 7-

wrong side of town

¨
Huhhuh, onpas kammottava darra, hikeä pukkaa kuin malmin rocco shifredillä... 

Ystäväni Nappari, joka on jo aieminkin vieraillut blogiteksteissämme, on viisas mies. Hän on opettanut minulle paljon suuria elämänviisauksia. Yksi niistä on se, että jos elokuvan pääosassa on entinen wrestling-tähti, on leffa mitä loistavin krapulassa. Siispä otin taas neuvosta vaarin, enkä pettynyt.

Wrong side of townissa RVD tappaa itsepuolustuksena väärän jehun, jonka gangsteriveli totta munassa suuttuu ja äksöniä, ammuskelua, puukottelua, ninjoja, jääkaappipakastimen kokosia mustia veikkoja ja tissejä piisaa.

työttömyyspisteet 8
krapulapisteet 10

perjantai 20. elokuuta 2010

Shutter island

Hyvä ystäväni Gynty tuossa kysäisi olenkos nähnyt ko. lehvan, sanoin että kyllähän mää olen, taisin blogatakin siitä, johon Gynty vastasi että et kyl oo. Koska leffa on ehdottomasti mainitsemisen arvoinen ja sen verta hyvä, on tästä pakko näpytellä, vaikka katsoinkin tämän  jo hyvä tovi sitten.

Tsygologinen jännäri, Leonardo DiCarpon tähdittämänä, joka on kyllä hyvä näytteiljä, alkaa se titanic-vitutus laantumaan jo näin pitkän ajan jälkeen. Suosittelen ehdottomasti kaikille. 

Juonesta en oikeastaan paljasta mitään, sen verta ovela ja yllättävä että siinä ei olisi mitään mieltä. hyvä on, kato.

TP: 8½

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Prince of pers'ia

Kaikki ysärillä nörtänneet muistanee Prince Of Persia tietskapelin, se oli hyvä peli se. Totta hemmetissä oli yytsittävä pelin nimeä kantava leffa, vaikka oikeastaan arvas etukäteen millasta soopaa on luvassa. Juonellisesti leffa on tylsä, ja liian ennalta-arvattava, eikä ees uni tullu kesken leffan, vaikka niin kovasti toivoinkin. Höh.

tp: 5½

tiistai 17. elokuuta 2010

Steven Seagal: Amerikan nappari


Ihan mahotonta meininkiä. Steven Seagal, joka ei itseään vähättele, ajaa takaa pahoja poikia ja ratsaa afroamerikkalaisia lökäpöksyjä. Taistelulajien mestariksi itseään tituleeraava ruunaponnarimies on jo hahmona mahtava itsessään, mutta ohjelman formaatti on tehty vielä huikeammaksi. Välillä kuvaus on tehty itse Stevenin näkökuvakulmasta joka huomaa aina jos kadulla tapahtuu jotain vähänkään epäilyttävää.

Suosittelen kaikille paitsi tocicoille...

TP: 10

maanantai 16. elokuuta 2010

Kukkakaalikeitto


Tänään merimiesystäväni päivitteli kuinka kotiin palatessaan häntä odottelee kukkakaalikeittoa ala kihlattu. No itsellänihän ei enää ole naista koska olen työtön, mutta päätin kuitenkin muuttaa taas elämäntapojani. Päätös oli että kuukausia kestävä makkarakuuri saa luvan päättyä.

Alepassa (älä klikkaa. EI kasvata Berliininmatkakassaa) vihanneshyllyltä mukaan tarttua tietysti kukkakaalia, paprikaa, sipuleita, perunaa...mietin pitkään mitä vielä voisin laittaa suussa sulavan terveysruokaan mutta vastassa oli lukko. MAKKARAA. Se vain jäi kätöseen. Terveyssyistä otin kuitenkin jauhoista lenkkiä ettei vegaanin urani katkeaisi top tykkänään.

Vielä muutama lihaliemikuutio maustamaan kasvissoppaani ja sinähän se oli...

TP 9

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Uunon työkkärivisiitti vol2


seppo on hämillään

Voi vittu! Tänään raahauduin päivää ennen eräpäivää työkkäriin kun lähren jänkhälle pohojoseen illalla eikä päässyt eräpäivänä paikalle. No vittu tämän siitä saa kun poikkea hyväksi havaitusta kaavastaan! Kerronpa hieman tapahtumista:

Herään aamulla herätyskelloon klo 11:00, pelaan torkkurallia 12:00 asti 5min torkkuintervallilla. Nousen ylös, vedän kledjut niskaan, luen uutisia internetskusta hieman ja hyppään konkelini selkään ja ratsastan kohti kapea. Ratsuni kulkee kuin rasvattu, koska rasvasin sen juuri pari päivää sitten, nautin ajosta ja maisemista.

Pääsen perille työvoimatoimistoon, meen tiskille ja totean "ois uusinta yli kaksfemmois" vastaus on "jaa missä?" noh toistan saman suomeksi ja siinä samassa tiskitantta nappaa työkkäribiljettini hanskastani ja alkaa näpyttää konetta. sitte se toteaa, "jaa tulityölupakoulutukseen, noh tuuppa seuraavan kerran käymää 8.9, 6.9 on vika ilmottautumispäivä, ilmottaudu. koulutus on 20.9".

perkele! se löi mulle jauhot suuhun, en saanu mitään suustani, ja lompsin vaan mäkeen. ulko-oven tienoilla vitutuskäyrät pomppas kosmisille leveleille, tajusin nääs että oon helvetti 2.9-8.9 patonkimaassa technotsugu-hommissa. 

noh, mitä tästä opimme? juo kahvit ennenku lähet himasta, täten ei mee jauhot suuhun tiukan paikan tullen.
entäpä mitä nyt? rakkaat lukijat, keksikää jotain millä selviän tuosta 8.9 käynnistä, ehkä meen ennen reissua sinne höpöttämään jotain? en tiedä.

tp: -10

perjantai 6. elokuuta 2010

Alice in wonderland 2010


Lewis Carrolin legendaarinen lasten ja joidenkin aikuisten happosatu väännetty uuteen kuosiin, nykymaailman animointi tekniikalla. Ihan kivahan se on katsoa kun nuori pissaliisa muuttelee kokoaan ees taas ja halluilee skitsofreniapäissään jossain taikametsässä.

MUTTA tuoko leffa mitään uutta jo tarinan tuntevalle? Ei ainakaan meikäläiselle. Itse en jaksanut katsoa kun 36 minuuttia ja kyllästyin totaalisesti. Voi olla että oikean substanssin alaisena saattaisi kiinnostaa loppuun asti mutta MINÄ SANON EI EI EI!!!!

TP 5

torstai 5. elokuuta 2010

Sinkkuelämää 2

Emäntä halusi pitää tyttöjen illan, joten kateltiin sen kanssa sex and the city 2 ja mussutettiin taateleita ja juustoja. Myönnettäköön että ihan oikeasti odottelin tän pätkän näkemistä, olenhan kattonu tylsyyspäissäni kaikki jaksot, ja sen aiemman pätkänki, joka oli vielä ihan ok. 

Etukäteen oli arvattavissa, että pätkä on täynnä product placementia, ja kaiken maailman mainostusta, mutta en aivan ollut varautunut siihen että leffa on periaattessa 2,5h mittainen abu dhabi -mainos. Mitään ihmeellistä leffassa ei oikeastaan ollut, parin tunnin puumaparaati, juonellisesti elokuva ihan mitäänsanomaton. Mimmien leffa, oletin et oon sen verran mimmi että diggaisin, mutta en.

TP: 6-

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Kiitos 1935-2010

Voi helvetin helvetti. Voi saatanan saatana. Voi perkeleen helvetin paska. Voi vittu.
Halpaa ja Hyvää pullotetussa muodossa ei meinaan kohta enää saa. Joku saatanan uraputkiapina on saanut päähänsä lopettaa sorbuksen valmistuksen vuoden lopulla. Se on perseestä se, monen spuimin peruselintarvike vaihtuu halpaan kopioon, ja halvalla en tarkoita hinnallisesti halpaa, vaan taiteelliselta arvoltaan halvempaa.

Itse olen diggailut soppaa aina. Saatanan makeaahan se on, mutta esim festareille jne helvetin halpaa ja hyvää. Ei meinaan tarvi muuta evästä ottaakkaan, vähän ku mustikkasoppaa prosenteilla, mutta pihlajasta duunattua.

Moni myös hehkuttaa soppapiimää, reseptihän on hyvin yksinkertainen:

puolet piimää, puolet soppaa, avot!

sorbuksen työttömyyspisteet: 10
sorbuksen valmistuksen lopetuksen työttömyyspisteet: 0

ps, osaako joku arvioida kauanko sorbus säilyy huoneen lämmössä? meinasin meinaan arkistoida pari-kolme leiliä. joku arkistointimetodi vois olla kans tarpeen, juon kuitenki pois parin päivän jälkeen. jos hautais maahan  tms?

lauantai 24. heinäkuuta 2010

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Stargååtte


On se perkele ilmoja pidelly! On meinaan ollu vähän hemmetin kuuma viime aikoina. Tuli kuivateltuakin pari viikkoa kun totesin että näillä keleillä tissuttelu on täysin turhaa, kaikki tulee suoraan ihosta läpi ja valuu hukkaan. 

Nukkuminen on ollut ärsyttävän vaikeaa näillä keleillä, etenkin nukahtaminen. Ei meinaa millään saada unta kun on niin tukalat oltavat tauotta. Jos saa jollain poppaskonstilla tehtyä olonsa mukavaksi, niin eikös hetken päästä ole kärpänen laskeutumassa otsalle uudestaan ja uudestaan huitomisten jälkeen. Sähköinen kärpäslätkä on onnistunut näyttämään taas tarpeellisuutensa, jumalten lahja maailmalle nääs.

Noh, asiaan. viiksekkään torniolaistoverini kanssa hirvipaistin jälkimainingeissa nääs ruvettiin vahtaamaan töllöstä stargatea, se tuntui sen verran rentouttavalta ja helpposeurantaiselta sarjalta että on tullut kateltua sitä viimeset pari viikkoa iltaisin että sais unen päästä kiinni. Imasin interwebskusta pari viimesintä tuotantokautta, kun nuo aiemmat on tullut kateltua hajanaisesti jo entuudestaan töllöstä, ja ihan tiukkaa matskua kyllä, kunhan ei ota vain liian tosissaan. Vähän tällästä Salkkarit In Space -meininkiä. 

Ja katsottavaa piisaa, voi helvetti! Kysäsin eräältä toveriltani (joka muuten on saanut tuomion väkivaltaisen mellakan johtamisesta, helvetin kunnioitetavaa!!) että ootkos vilassu ko. sarjaa, niin vastaus oli kutakuinkin "kolme kertaa sg-1, kaks kertaa atlantis, leffat ja universee sitä mukaa ku tulee". Ihmettelin että mitä helvetin atlantiksia ja universeja, se missä on Mäkkaiveri on SG-1, sen tiesin jo. Kuuklailin hieman ja totesin että ei vittu, näitä sarjoja on kolme! SG-1: 10x20 jaksoa á 44min. Atlantis 5x20 jaksoa á 44min, universeä 20 jaksoa (lisää tulossa). Kyllähän tuossa vuodeksi riittää unilääkettä, jos siis yhen illassa kattoo. Kaverini on tunnettu hyvistä unenlahjoistaan, nyt tiedän miksi.

TP 7-

U

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Ilmaista & Hyvää




Kulutusyhteiskunnan ehdottomasti parhaimpia puolia on ilmaisen roippeen ja roinan saatavuus. Pöljät meinaan heivaa surutta toimivaa kodinelektroniikkaa ja lähes kaikkea mahdollista käyttökelpoista surutta roskiin. Toki on perseestä, että näin on, mutta minkäs teet - ihmiset on kuupoja.

Eilen kävin viemässä roskat, ja kas kummaa, roskapöntössä makasi printteri/skanneri -vempele, siis helvetti 2 in 1 ! oon jo pitkään haaveillut rintteristä, ja tässä oli vielä skanneri kaupan päälisiksi. Kannoin tämän Lexmark x1130 -mallisen hökötyksen oitis kämpille ja testasin toimivuuden, skanneri pelitti suorilta, printterin paperinsyötöstä löytyi lyijykynä joka esti paperinsyötön. Käänsin vempeleen ylösalaisin ja voila - hökötys toimii!

Meillä menee tää dyykkausvietti vissiin suvussa, mutsikin on meinaan satunnainen roskiksien tutkija. Joskus itseasiassa elelin noin vuoden lähisiwan roskiksen antimilla, ei menny kertaakaan pakki ruigulille ja kuten puntarikin ilmottelee, ihan hyvin olen tullut toimeen. Paras kuulemani ruokadyykki lienee kun kaverini dyykkas s-marketin rodest talvella jäistä poroa n 10kg säkin. Helvetin hyvät ja monet käristykset tuli, ei mitään vikaa.

Roskalavat ovat kanssa varsinaisia aarreaittoja kevätsiivouksen aikaan - ja miksei muullonkin. Eräät toverini
tonki aikanaan Spede Pasasen kuolinpesän jäännökset. Mukaan tarttui mm toimivat sukellusvempeleet, iso widescreen töllö ja jotain leffojen käsikirjoituksia joista ei koskaan tullut mitään.

Dyykkaus on mielenkiintoista ja ei käytännössä kovin likaista hommaa, kun tietää mitä tekee. Itse en lähtis kerrostalojen rodeja tonkimaan ja pusseja availemaan - mutta jotku sitäki tekee ja löytää ties mitä.

työttömyyspisteet.. öö. no saa aikaa kulumaan ja ilmaseks ties mitä hyödykkeitä: 8+

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Huumori


Nyt saa huutia vanhat pulttiboissit ja jopa tabut kun estraadille astuu Cisse Häkkisen haastattelu, jonka "suvereenisti" hoitaa takatukkainen, nykyään urheiluselostajana tunnettu Pepe Jurgens.

Totuus on tarua ihmeellisempi! Aivan käsittämätöntä tykitystä alusta loppuun. Kun katsoo tätä, niin huomaa mistä pirkka-pekat ja muut pekat ovat ammentaneet hahmonsa vanhoihin sketsi-ohjelmiin. Ei vaan millään pääse tälle tasolle huumorilla.

Korkeintaan uimalla. Tapiolan uimahallissa! EIKS NÄIN!?

Ps. menin ihan palasiksi kun uuno ilmotteli että sillä on cissen aito hopeinen pleku himassa.

Työkkäripisteet sata

linkki:

http://www.youtube.com/watch?v=WXVXZLwKe08

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Hirvipaistia, perkele!

Pohojosen poppoota pukkas taas kämpille. Tällä kertaa kylään tuli viiksekäs toverini Torniosta. Tuliaiseksi tuli biusa hirveä, ai että. Ei kait siinä auttanut kun googlailla "salatut elämät hirvi paisti lasse" -hakusanoilla, ja todeta että Salatuista Elämistä tutun Nato-Lassen hirvipaistiresepti on ihan paska. Siispä käytimme toverini jänkhäreseptiä. "sukuperinne" hän sanoi ja rupesi opastamaan kokkauspuuhiani.

Tarvitset:

Palan hirveä
Tölkin tummaa olutta (0.5l)
Sipulia
Bataattia
Pekonia
Valkosipulia
Suolaa
Oliiviöljyä
Timjamia
Mustapippuria

Ens alkuun hirvi pitää siivota, eli kaikki lihaskelmut jne paskat vuollaan kylmästi mäkeen. sen jälkeen hierotaan hirven pintaan karkeaa merisuolaa ja timjamia. sen jälkeen tökätään hirvi pakastepussiin jonne lorautetaan öljyä ja valkosipulia huolella. annetaan marinoitua jääkaapissa n 3-5h. hyvä välillä käydä hieromassa ja kourimassa paistia kuin utaretta ikään.

paisti marinoinnin jälkeen

Kun hirvi on marinoitunut sopivan aikaa, siivoa hirvestä valkosiplat jne mäkeen, jätä kuitenkin öljyä hieman pintaan. seuraavaksi lämmitä mieluiten valurautapannu helvetin kuumaksi ja paista hirvikönttiä vain hiukan, siten että se menee niinkun umpeen, ettei mehut pääse poistumaan.

Nonni, sitte itse asiaan. Siirrä paisti mieluiten saviseen vuokaan, ja kääri se pekoniin!
paistimittarilla ei muuten tehny hevonveetä.


 kun se on kääritty, lisää vuokaan tölkki tummaa olutta (käytettii nikolain tummaa). Tunti uunissa 200 astetta jonka jälkeen lisää sekaan sipulia, valkosipulia ja bataattia kuutioina. kansi päälle ja 150-175 asteessa toinen tunti.


lopputulos: helvetin hyvää! vois ostaa lutkun ja liittyä johonki metsästyskerhoon et pääsis nappaa osuudet kaadetuista sarvipäistä

TP: taas kymppi, hirvi ilmasta ja rehut + tölkki bissee ei maksa about mitään

ps, lisättii läpällä tollaset kuukle-mainokset tohon, ollaan lyömässä nääs rahoiksi: 2,6€ jo kasassa. sillähän saa helvetin monta euroshopper-tonnikalapurkkia!

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Dönikkä



Berliini on hieno kaupunki ja vaikka Rädyn Seppo on myös hieno mies on hän kuitenskin väärässä että koko Saksa olisi paska maa. Tulinpas juuri tuossa sunnuntaina kaverin polttareista Persliinistä (ei tarkoita polttohautausta vaan semmonen hölmö tapa kun joku menee naimisiin ja nöf nöö..plää..pöh) ja joutui taas toteamaan kuinka hienoa siellä on. Enempää kaupunkia kuitenkaan itsessään suitsuttamatta täytyy mennä asiani ytimeen ja ilmoittaa että Döner elikäs "Jörkka" on siellä niin hyvää, että voisin väittää pystyväni elämään sillä ainakin jokusen vuoden. Niinhän olen elänyt reimbow:n tunallakin.

Hinta on keskimäärin 3 € ja lihaviuhka on sen kokoinen että isompikin karhu saa sillä mahansa täytettyä. Kaverini "törkyturpa" innostui niin tästä maittavasta muonasta, että osti saksan jalitsupaidan numerolla 13 ja painatti sinne selkään nimen DÖNER. Ei kuitenkaan tiedetty kenen pelinumero se on ja jossain vaiheessa iski pienoinen hätäpaniikki ettei se satu olemaan turkkilaisjuurisen Özilin numero. Onneksi ei kuitenkaan ollut koska joku olisi voinut käsittää sen rasistisena mielenilmauksena eikä kunnianosoituksena Berliiniläistä kansanruokaa kohtaan.

TP: ehdoton kymppy ja plusa

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Rehuborsch

Joo-o, juhannus meni perinteisissä merkeissä: marinoidessa (itseään) ja grillatessa. Hauskaa oli! Rapuloissa tuli vahdattua leffojakin pari, niistä lisää myöhemmin.

Mutta asiaan: Emännän jänkhälappalaisia ystäviä oli tulossa kylään, ja emännän kaunniista pyynnöstä (lue: käskystä) keittelin heille CCCP:läistä herkkua, eli mitäpäs muutakaan kuin porssia. Olen näet saanut atk-tsugutsugu-musiikkiharrastukseni vuoksi rampata pyccia:ssa, ja paikalliset jehut on opastaneet porssin salat. Kuulema paapushkojen veri tradissional reseptin mukaan tehty, kuten kaikki sapuskat siellä päin, myös mäkkärissä.


Borschi, ilman lihaa:

5 kpl punajuuria (sellasii vähä golfpalloo isompii)
5 kynttä valkosipulia
1 sitruuna
3 sipulia (taas sellasii golfpalloo isompii)
2 porkkanaa
1 pkt keittojuureksia (ei niit vamiiks pilkottui)
1 laakerinlehti
1 nippu varsiselleriä
1 kaali (mieluiten varhais-)
suolaa, pippuria
tuoretta tilliä, tuoretta persiljaa
mustapippuria
tötsä smetanaa!


Liemi:
Täytä isohko kattila vedellä pane levylle ja levy kutoselle. Kuori kaikki punajuuret, kaks sipulia, kaikki porkkanat(paitsi ne jotka on keittojuuresboksissa) ja laita ne kokonaisina veteen (voi laittaa kaiken jo ennenku vesi kiehuu), lisäks nakkaa 3 kynttä valkosipulii (isoi kynsii) kuorineen sekaan. Varsisellerin lehtiosat voi kans panna mukaan.

Anna kiehua hiljalleen mahd pienillä kuplilla (3-4) kunnes punajuuret on kypsiä. Siihen menee hyvä tovi, about tunti, ne alkaa kellumaan pinnalla ku on redi. Kattilan päällä pitäminen raollaan on suotavaa, jottei nestettä haihdu liikaa.

liemi valmiina kuplimaan, ei suotta näytä kun ois rullahuulinen kaveri kattilassa.

Tässä välissä on hyvä hetki valmistella selleri, tässä tapauksessa varsi sellainen. Kuten muistatte lasagne-respasta, selleri on vitun pahaa. Onks selleri ja varsiselleri ees sama kasvi mut vaa eri osa? Ihan sama.

Leikkaa juuriosa ja lehtiosat mäkeen varsisellereistä, kuori sitä kuorta pois minkä pystyt. Raasta ne raasteeksi isoimmalla terällä, pilko ne vituttavat suikaleet pienemmiks pitäs tulla about tän näköstä:

Laita paistinpannu levylle ja levy kutoselle, nakkaa pannulle vähän voita ja sellerisilppu perään. Pilko täs välis se vika sipuli mikä sul on jäljellä mahd pieneksi ja heitä myös pannulle. Voi ruskistaa aavistuksen verran, että sellerinmaku varmasti poistuu. Ota pannu sivuun ja anna lepää.

Lisää tässä vaiheessa liemeen laakerinlehti.

Tämän jälkeen voitkin sitten pilkkoa mahd pieniksi kuutioiksi juuressekoituksen sisällön. Pienet kuutiot on kuulema tärkee juttu, ymmärtäähän sen, CCCP:n aikoihin ei ollut isoja kuutioita. 

Kun punajuuret on kypsyny, heivaa kaikki kattilassa oleva roskiin, paitsi punajuuret ja liemi, siirrä kuitenkin punajuuret sivuun liemestä, ja anna niidenkin levätä.

Lisää keittojuurekset ja ala pilkkoa kaalia pieniksi suikaleiksi. Kaalin kanssa sellanen hyvä vinkki on, että kun oot suikaloinu sen, lisää se lävikköön ja paa merisuolaa perään ja anna olla hetki, voi myös möyhiä ja nyrkkeillä vähän kaalin rakennetta rikki, lopuks huuhtelet suolat mäkeen, ei mitään hajuu miks näin tehdään, mutta se on veri traditional, niin pitäähän niin tehdä.

Kun juurekset on kiehunu 10min, lisää kaali ja sellerisipulipaistos. Anna taas kiehua n 10min ja raasta keitetyt punajuuret sekaan.  Purista sekaan n puolen sitruunan mehu, ite panin kokonaisen. ja anna taas kiehua hyvin hiljalleen 10min. 

Lisää sopivasti suolaa (muista sen antaa liueta n 2min ennenku testaat) ja maun mukaan rouhituta mustapippuria.

Lopuksi sitten supersalainen vinkki, jonka vuoksi mut luultavasti syötetään villikoirille seuraavalla pyccian reissulla:

Lisää lopuksi keiton pinnalle nokare voita ja purista valkosipulia 2 kynttä voin päälle, ja hyvä satsi tilliä ja persiljiaa pieneksi pilkottuna keiton pinnalle, ÄLÄ SEKOITA!. ota porssi pois levyltä ja anna hautua ainakin 10min ennen tarjoilua.

Näyttää about tältä ennen loppuhaudutusta:




Tarjoiluhan hoituu luonnollisesti smetanan kanssa, joka lisätään lautaselle hetki ennen syömistä, ja sekoitetaan väkivaltaisesti osaksi keittoa. 

Loppukaneettina sanottakoon, että venäjälllä ruoka on hemmetin hyvää, mutta niin oli tääkin, ihan helvetin hyvää!

TP 10- (emäntä makso ainekset)

U. U.

keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

18 year old virgin



Käsittämätöntä että jenkkiläinen college henkinen junttikomedia voi vielä säväyttää tänäkin päivänä. Olen luullut että kaikki on nähty tässä american pie genressä, mutta ei lähellekkään ole näin. Pisti aivan sanattomaksi. Suosittelen kaikille joiden kasetissa on vielä nauhaa jäljellä.

Pelkän että viimeisetkin luottotiedot menee näissä leffa-arvosteluissa mutta otan riskin ja suosittelen.

TP: 9