perjantai 30. heinäkuuta 2010

Kiitos 1935-2010

Voi helvetin helvetti. Voi saatanan saatana. Voi perkeleen helvetin paska. Voi vittu.
Halpaa ja Hyvää pullotetussa muodossa ei meinaan kohta enää saa. Joku saatanan uraputkiapina on saanut päähänsä lopettaa sorbuksen valmistuksen vuoden lopulla. Se on perseestä se, monen spuimin peruselintarvike vaihtuu halpaan kopioon, ja halvalla en tarkoita hinnallisesti halpaa, vaan taiteelliselta arvoltaan halvempaa.

Itse olen diggailut soppaa aina. Saatanan makeaahan se on, mutta esim festareille jne helvetin halpaa ja hyvää. Ei meinaan tarvi muuta evästä ottaakkaan, vähän ku mustikkasoppaa prosenteilla, mutta pihlajasta duunattua.

Moni myös hehkuttaa soppapiimää, reseptihän on hyvin yksinkertainen:

puolet piimää, puolet soppaa, avot!

sorbuksen työttömyyspisteet: 10
sorbuksen valmistuksen lopetuksen työttömyyspisteet: 0

ps, osaako joku arvioida kauanko sorbus säilyy huoneen lämmössä? meinasin meinaan arkistoida pari-kolme leiliä. joku arkistointimetodi vois olla kans tarpeen, juon kuitenki pois parin päivän jälkeen. jos hautais maahan  tms?

lauantai 24. heinäkuuta 2010

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Stargååtte


On se perkele ilmoja pidelly! On meinaan ollu vähän hemmetin kuuma viime aikoina. Tuli kuivateltuakin pari viikkoa kun totesin että näillä keleillä tissuttelu on täysin turhaa, kaikki tulee suoraan ihosta läpi ja valuu hukkaan. 

Nukkuminen on ollut ärsyttävän vaikeaa näillä keleillä, etenkin nukahtaminen. Ei meinaa millään saada unta kun on niin tukalat oltavat tauotta. Jos saa jollain poppaskonstilla tehtyä olonsa mukavaksi, niin eikös hetken päästä ole kärpänen laskeutumassa otsalle uudestaan ja uudestaan huitomisten jälkeen. Sähköinen kärpäslätkä on onnistunut näyttämään taas tarpeellisuutensa, jumalten lahja maailmalle nääs.

Noh, asiaan. viiksekkään torniolaistoverini kanssa hirvipaistin jälkimainingeissa nääs ruvettiin vahtaamaan töllöstä stargatea, se tuntui sen verran rentouttavalta ja helpposeurantaiselta sarjalta että on tullut kateltua sitä viimeset pari viikkoa iltaisin että sais unen päästä kiinni. Imasin interwebskusta pari viimesintä tuotantokautta, kun nuo aiemmat on tullut kateltua hajanaisesti jo entuudestaan töllöstä, ja ihan tiukkaa matskua kyllä, kunhan ei ota vain liian tosissaan. Vähän tällästä Salkkarit In Space -meininkiä. 

Ja katsottavaa piisaa, voi helvetti! Kysäsin eräältä toveriltani (joka muuten on saanut tuomion väkivaltaisen mellakan johtamisesta, helvetin kunnioitetavaa!!) että ootkos vilassu ko. sarjaa, niin vastaus oli kutakuinkin "kolme kertaa sg-1, kaks kertaa atlantis, leffat ja universee sitä mukaa ku tulee". Ihmettelin että mitä helvetin atlantiksia ja universeja, se missä on Mäkkaiveri on SG-1, sen tiesin jo. Kuuklailin hieman ja totesin että ei vittu, näitä sarjoja on kolme! SG-1: 10x20 jaksoa á 44min. Atlantis 5x20 jaksoa á 44min, universeä 20 jaksoa (lisää tulossa). Kyllähän tuossa vuodeksi riittää unilääkettä, jos siis yhen illassa kattoo. Kaverini on tunnettu hyvistä unenlahjoistaan, nyt tiedän miksi.

TP 7-

U

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Ilmaista & Hyvää




Kulutusyhteiskunnan ehdottomasti parhaimpia puolia on ilmaisen roippeen ja roinan saatavuus. Pöljät meinaan heivaa surutta toimivaa kodinelektroniikkaa ja lähes kaikkea mahdollista käyttökelpoista surutta roskiin. Toki on perseestä, että näin on, mutta minkäs teet - ihmiset on kuupoja.

Eilen kävin viemässä roskat, ja kas kummaa, roskapöntössä makasi printteri/skanneri -vempele, siis helvetti 2 in 1 ! oon jo pitkään haaveillut rintteristä, ja tässä oli vielä skanneri kaupan päälisiksi. Kannoin tämän Lexmark x1130 -mallisen hökötyksen oitis kämpille ja testasin toimivuuden, skanneri pelitti suorilta, printterin paperinsyötöstä löytyi lyijykynä joka esti paperinsyötön. Käänsin vempeleen ylösalaisin ja voila - hökötys toimii!

Meillä menee tää dyykkausvietti vissiin suvussa, mutsikin on meinaan satunnainen roskiksien tutkija. Joskus itseasiassa elelin noin vuoden lähisiwan roskiksen antimilla, ei menny kertaakaan pakki ruigulille ja kuten puntarikin ilmottelee, ihan hyvin olen tullut toimeen. Paras kuulemani ruokadyykki lienee kun kaverini dyykkas s-marketin rodest talvella jäistä poroa n 10kg säkin. Helvetin hyvät ja monet käristykset tuli, ei mitään vikaa.

Roskalavat ovat kanssa varsinaisia aarreaittoja kevätsiivouksen aikaan - ja miksei muullonkin. Eräät toverini
tonki aikanaan Spede Pasasen kuolinpesän jäännökset. Mukaan tarttui mm toimivat sukellusvempeleet, iso widescreen töllö ja jotain leffojen käsikirjoituksia joista ei koskaan tullut mitään.

Dyykkaus on mielenkiintoista ja ei käytännössä kovin likaista hommaa, kun tietää mitä tekee. Itse en lähtis kerrostalojen rodeja tonkimaan ja pusseja availemaan - mutta jotku sitäki tekee ja löytää ties mitä.

työttömyyspisteet.. öö. no saa aikaa kulumaan ja ilmaseks ties mitä hyödykkeitä: 8+

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Huumori


Nyt saa huutia vanhat pulttiboissit ja jopa tabut kun estraadille astuu Cisse Häkkisen haastattelu, jonka "suvereenisti" hoitaa takatukkainen, nykyään urheiluselostajana tunnettu Pepe Jurgens.

Totuus on tarua ihmeellisempi! Aivan käsittämätöntä tykitystä alusta loppuun. Kun katsoo tätä, niin huomaa mistä pirkka-pekat ja muut pekat ovat ammentaneet hahmonsa vanhoihin sketsi-ohjelmiin. Ei vaan millään pääse tälle tasolle huumorilla.

Korkeintaan uimalla. Tapiolan uimahallissa! EIKS NÄIN!?

Ps. menin ihan palasiksi kun uuno ilmotteli että sillä on cissen aito hopeinen pleku himassa.

Työkkäripisteet sata

linkki:

http://www.youtube.com/watch?v=WXVXZLwKe08

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Hirvipaistia, perkele!

Pohojosen poppoota pukkas taas kämpille. Tällä kertaa kylään tuli viiksekäs toverini Torniosta. Tuliaiseksi tuli biusa hirveä, ai että. Ei kait siinä auttanut kun googlailla "salatut elämät hirvi paisti lasse" -hakusanoilla, ja todeta että Salatuista Elämistä tutun Nato-Lassen hirvipaistiresepti on ihan paska. Siispä käytimme toverini jänkhäreseptiä. "sukuperinne" hän sanoi ja rupesi opastamaan kokkauspuuhiani.

Tarvitset:

Palan hirveä
Tölkin tummaa olutta (0.5l)
Sipulia
Bataattia
Pekonia
Valkosipulia
Suolaa
Oliiviöljyä
Timjamia
Mustapippuria

Ens alkuun hirvi pitää siivota, eli kaikki lihaskelmut jne paskat vuollaan kylmästi mäkeen. sen jälkeen hierotaan hirven pintaan karkeaa merisuolaa ja timjamia. sen jälkeen tökätään hirvi pakastepussiin jonne lorautetaan öljyä ja valkosipulia huolella. annetaan marinoitua jääkaapissa n 3-5h. hyvä välillä käydä hieromassa ja kourimassa paistia kuin utaretta ikään.

paisti marinoinnin jälkeen

Kun hirvi on marinoitunut sopivan aikaa, siivoa hirvestä valkosiplat jne mäkeen, jätä kuitenkin öljyä hieman pintaan. seuraavaksi lämmitä mieluiten valurautapannu helvetin kuumaksi ja paista hirvikönttiä vain hiukan, siten että se menee niinkun umpeen, ettei mehut pääse poistumaan.

Nonni, sitte itse asiaan. Siirrä paisti mieluiten saviseen vuokaan, ja kääri se pekoniin!
paistimittarilla ei muuten tehny hevonveetä.


 kun se on kääritty, lisää vuokaan tölkki tummaa olutta (käytettii nikolain tummaa). Tunti uunissa 200 astetta jonka jälkeen lisää sekaan sipulia, valkosipulia ja bataattia kuutioina. kansi päälle ja 150-175 asteessa toinen tunti.


lopputulos: helvetin hyvää! vois ostaa lutkun ja liittyä johonki metsästyskerhoon et pääsis nappaa osuudet kaadetuista sarvipäistä

TP: taas kymppi, hirvi ilmasta ja rehut + tölkki bissee ei maksa about mitään

ps, lisättii läpällä tollaset kuukle-mainokset tohon, ollaan lyömässä nääs rahoiksi: 2,6€ jo kasassa. sillähän saa helvetin monta euroshopper-tonnikalapurkkia!

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Dönikkä



Berliini on hieno kaupunki ja vaikka Rädyn Seppo on myös hieno mies on hän kuitenskin väärässä että koko Saksa olisi paska maa. Tulinpas juuri tuossa sunnuntaina kaverin polttareista Persliinistä (ei tarkoita polttohautausta vaan semmonen hölmö tapa kun joku menee naimisiin ja nöf nöö..plää..pöh) ja joutui taas toteamaan kuinka hienoa siellä on. Enempää kaupunkia kuitenkaan itsessään suitsuttamatta täytyy mennä asiani ytimeen ja ilmoittaa että Döner elikäs "Jörkka" on siellä niin hyvää, että voisin väittää pystyväni elämään sillä ainakin jokusen vuoden. Niinhän olen elänyt reimbow:n tunallakin.

Hinta on keskimäärin 3 € ja lihaviuhka on sen kokoinen että isompikin karhu saa sillä mahansa täytettyä. Kaverini "törkyturpa" innostui niin tästä maittavasta muonasta, että osti saksan jalitsupaidan numerolla 13 ja painatti sinne selkään nimen DÖNER. Ei kuitenkaan tiedetty kenen pelinumero se on ja jossain vaiheessa iski pienoinen hätäpaniikki ettei se satu olemaan turkkilaisjuurisen Özilin numero. Onneksi ei kuitenkaan ollut koska joku olisi voinut käsittää sen rasistisena mielenilmauksena eikä kunnianosoituksena Berliiniläistä kansanruokaa kohtaan.

TP: ehdoton kymppy ja plusa

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Rehuborsch

Joo-o, juhannus meni perinteisissä merkeissä: marinoidessa (itseään) ja grillatessa. Hauskaa oli! Rapuloissa tuli vahdattua leffojakin pari, niistä lisää myöhemmin.

Mutta asiaan: Emännän jänkhälappalaisia ystäviä oli tulossa kylään, ja emännän kaunniista pyynnöstä (lue: käskystä) keittelin heille CCCP:läistä herkkua, eli mitäpäs muutakaan kuin porssia. Olen näet saanut atk-tsugutsugu-musiikkiharrastukseni vuoksi rampata pyccia:ssa, ja paikalliset jehut on opastaneet porssin salat. Kuulema paapushkojen veri tradissional reseptin mukaan tehty, kuten kaikki sapuskat siellä päin, myös mäkkärissä.


Borschi, ilman lihaa:

5 kpl punajuuria (sellasii vähä golfpalloo isompii)
5 kynttä valkosipulia
1 sitruuna
3 sipulia (taas sellasii golfpalloo isompii)
2 porkkanaa
1 pkt keittojuureksia (ei niit vamiiks pilkottui)
1 laakerinlehti
1 nippu varsiselleriä
1 kaali (mieluiten varhais-)
suolaa, pippuria
tuoretta tilliä, tuoretta persiljaa
mustapippuria
tötsä smetanaa!


Liemi:
Täytä isohko kattila vedellä pane levylle ja levy kutoselle. Kuori kaikki punajuuret, kaks sipulia, kaikki porkkanat(paitsi ne jotka on keittojuuresboksissa) ja laita ne kokonaisina veteen (voi laittaa kaiken jo ennenku vesi kiehuu), lisäks nakkaa 3 kynttä valkosipulii (isoi kynsii) kuorineen sekaan. Varsisellerin lehtiosat voi kans panna mukaan.

Anna kiehua hiljalleen mahd pienillä kuplilla (3-4) kunnes punajuuret on kypsiä. Siihen menee hyvä tovi, about tunti, ne alkaa kellumaan pinnalla ku on redi. Kattilan päällä pitäminen raollaan on suotavaa, jottei nestettä haihdu liikaa.

liemi valmiina kuplimaan, ei suotta näytä kun ois rullahuulinen kaveri kattilassa.

Tässä välissä on hyvä hetki valmistella selleri, tässä tapauksessa varsi sellainen. Kuten muistatte lasagne-respasta, selleri on vitun pahaa. Onks selleri ja varsiselleri ees sama kasvi mut vaa eri osa? Ihan sama.

Leikkaa juuriosa ja lehtiosat mäkeen varsisellereistä, kuori sitä kuorta pois minkä pystyt. Raasta ne raasteeksi isoimmalla terällä, pilko ne vituttavat suikaleet pienemmiks pitäs tulla about tän näköstä:

Laita paistinpannu levylle ja levy kutoselle, nakkaa pannulle vähän voita ja sellerisilppu perään. Pilko täs välis se vika sipuli mikä sul on jäljellä mahd pieneksi ja heitä myös pannulle. Voi ruskistaa aavistuksen verran, että sellerinmaku varmasti poistuu. Ota pannu sivuun ja anna lepää.

Lisää tässä vaiheessa liemeen laakerinlehti.

Tämän jälkeen voitkin sitten pilkkoa mahd pieniksi kuutioiksi juuressekoituksen sisällön. Pienet kuutiot on kuulema tärkee juttu, ymmärtäähän sen, CCCP:n aikoihin ei ollut isoja kuutioita. 

Kun punajuuret on kypsyny, heivaa kaikki kattilassa oleva roskiin, paitsi punajuuret ja liemi, siirrä kuitenkin punajuuret sivuun liemestä, ja anna niidenkin levätä.

Lisää keittojuurekset ja ala pilkkoa kaalia pieniksi suikaleiksi. Kaalin kanssa sellanen hyvä vinkki on, että kun oot suikaloinu sen, lisää se lävikköön ja paa merisuolaa perään ja anna olla hetki, voi myös möyhiä ja nyrkkeillä vähän kaalin rakennetta rikki, lopuks huuhtelet suolat mäkeen, ei mitään hajuu miks näin tehdään, mutta se on veri traditional, niin pitäähän niin tehdä.

Kun juurekset on kiehunu 10min, lisää kaali ja sellerisipulipaistos. Anna taas kiehua n 10min ja raasta keitetyt punajuuret sekaan.  Purista sekaan n puolen sitruunan mehu, ite panin kokonaisen. ja anna taas kiehua hyvin hiljalleen 10min. 

Lisää sopivasti suolaa (muista sen antaa liueta n 2min ennenku testaat) ja maun mukaan rouhituta mustapippuria.

Lopuksi sitten supersalainen vinkki, jonka vuoksi mut luultavasti syötetään villikoirille seuraavalla pyccian reissulla:

Lisää lopuksi keiton pinnalle nokare voita ja purista valkosipulia 2 kynttä voin päälle, ja hyvä satsi tilliä ja persiljiaa pieneksi pilkottuna keiton pinnalle, ÄLÄ SEKOITA!. ota porssi pois levyltä ja anna hautua ainakin 10min ennen tarjoilua.

Näyttää about tältä ennen loppuhaudutusta:




Tarjoiluhan hoituu luonnollisesti smetanan kanssa, joka lisätään lautaselle hetki ennen syömistä, ja sekoitetaan väkivaltaisesti osaksi keittoa. 

Loppukaneettina sanottakoon, että venäjälllä ruoka on hemmetin hyvää, mutta niin oli tääkin, ihan helvetin hyvää!

TP 10- (emäntä makso ainekset)

U. U.